Marjo T. Nurmisen lähettämä puhe Tieto-Finlandia-tilaisuuteen 20.11.08

Hyvä juhlayleisö

Historian tutkimuksella on vankka asema suomalaisessa tietokirjallisuudessa. Uusia aineistoja etsitään ja löydetään; vanhoja aineistoja tulkitaan uusista näkökulmista. Ja mikä parasta - ainakin kirjoittajalle - eri alojen menneisyyttä käsitteleviä kirjoja myös luetaan!

Tämä juhlahetki osoittaa, että aikaisemmin vain pieniä akateemisia piirejä kiinnostaneet historiat voivat nousta suuremman yleisön tietoisuuteen. Ryhtyessäni suunnittelemaan kirjaa naisten oppineisuuden historiasta noin kymmenisen vuotta sitten, tiesin, että olin ajautumassa kauaksi valtavirroista. Pohdin oliko länsimaisen ajattelun historiaa ylipäänsä mahdollista kirjoittaa naisten näkökulmasta, ja jos kirja joskus valmistuisi, ketä se kiinnostaisi?

Rohkaistuin ajattelemalla, että tieto, valta ja sukupuoli - kirjani kolme keskeistä teemaa - ovat ajattomia aiheita. Keitä me olemme, mistä me tulemme ja minne me menemme? Kuka päättä, määrittelee ja valvoo? Suuria, mutta loppujen lopuksi ihmisen itselleen ja toisilleen esittämiä kysymyksiä, joihin eri aikoina, eri ihmiset ovat yrittäneet antaa erilaisia vastauksia.

Länsimaisessa aate- ja oppihistoriassa perimmäisiä vastauksia etsivät ja niitä esittävät filosofit ja luonnonfilosofit ovat melkein poikkeuksetta mielletty miehiksi. Mutta eri puolilla akateemista maailmaa tutkijat ovat kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana tuoneet päivän valoon niin paljon uutta aineistoa, että voimme perustellusti sanoa, että ajattelun ja tieteen historia on myös naisten historiaa.

Tiedon julkistaja - suurelle yleisölle kirjoittava tietokirjailija - painii loputtomasti valintojen kanssa. Näistä syntyy kokonaisuus, joka olisi eittämättä erilainen, jos joku toinen olisi ne tehnyt. Olen äärimmäisen iloinen, että teokseni on tavoittanut lukijan - palkintoraadin ja palkinnon myöntäjän - ja otan syvästi kiitollisena vastaan tämän merkittävän huomionosoituksen.

Tämä kirja ei olisi ikinä valmistunut ilman lukuisten ihmisten myötävaikutusta, työtä, uskoa ja ponnisteluja. Esitän suurimmat kiitokseni graafikko Tommi Jokivaaralle, kuvatoimittaja Maria Grönroosille ja kustannustoimittaja Ilkka Karttuselle. WSOY:ssä kirjaani suhtauduttiin alusta pitäen innostuneesti, mistä lämpimät kiitokset kustannustoimittaja Kaisa Kauppilalle, kustannuspäällikkö Sari Forsströmille ja koko kuvatoimituksen, tiedotuksen, markkinoinnin ja kirjapainon väelle, kaikille, jotka ovat olleet kirjani kanssa tekemisissä. Aleksi Siltalalle kiitos siitä, että uskoit kirjaan jo silloin, kun paperilla oli vasta muutamia ajatuksia. Akateemiselle kummisedälleni Anto Leikolalle ja kaikille akateemisille lukijoilleni haluan esittää sydämelliset kiitokseni kommenteista ja kannustuksesta. Perhettäni ja kaikkia läheisiäni kiitän olemassa olostanne, koska ilman mielekästä nykyisyyttä tuntuisi mielettömältä tutkia menneisyyttä.

20.11.2008,
Intian valtamereltä, ryhävalaiden ja kaskelottien marraskuiselta kotiseudulta
Teitä kaikkia arvoisat juhlavieraat lämpimästi tervehtien,
Marjo T. Nurminen

PS: Kunpa voisi olla siellä, mutta lentoja ei järjestynyt, niinpä olen vielä täällä. Tämän suurenmoisen huomionosoituksen tuottama mielihyvä ei tosin tunne maantieteellisiä rajoja...