5.11.2009

Valintalautakunnan perustelut palkintoehdokasvalinnoilleen
Fakta-Finlandia -tävlingens urvalsnämnds kandidatvalsmotiveringar

Tieto-Finlandian palkintolautakunnan puheenjohtajan, pääjohtaja Pekka Puskan puheenvuoro palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä 5.11.2009

Hollmén, Roope: Juuret Karjalassa. Facto

Roope Hollmén tarjoaa monipuolisen ja kattavan perusteoksen Karjalasta, Karjalan historiasta ja karjalaisuudesta. Kysymyksessä on moderni kirja, joka on kirjoitettu tämän päivän tiedoilla ja tämän päivän lukijoille. Se avautuu myös sellaiselle lukijalle, jolla ei ole omaa sidettä menetettyyn maakuntaan. Hollmén ei kerro Karjalasta vain heille, jotka hänen tapaansa etsivät tietoa juuristaan Karjalassa. Hän kirjoittaa myös muille suomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita siitä karjalaisuudesta, josta vähitellen on tullut osa yleissuomalaisuutta. Tietoa esitetään havainnollisesti, kiintoisasti ja runsaasti kuvitettuna.

Laurell Seppo (pääkirjoittaja): Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906 Finlands fyrar. Päävalokuvaaja Petri Porkola. Ruotsinnos Pär-Henrik Sjöström. John Nurmisen Säätiö.

Seppo Laurell ja kirjan muu toimituskunta on koonnut asiantuntevan ja hyvin kauniin merkkiteoksen Suomen majakoista. Sanoin, kuvin ja aikaisemmin tuntemattomin alkuperäispiirustuksin kirja kertoo tyhjentävästi itse majakoista, niiden historiasta ja arkkitehtuurista. Kirja ei kuitenkaan rajoitu vain majakkalaitokseen. Asettamalla sen kehitystä kunkin ajan historialliseen viitekehykseen kirja on samalla kertomus merenkulun kehityksestä. Täten teos kuvaa myös ratkaisevan osan maamme kansainvälistymisen historiasta. Se on kertomus siitä, miten Suomi avautui maailmalle.

Seppo Laurell och bokens redaktionsråd presenterar ett vackert tvåspråkigt praktverk. Det berättar inte bara uttömmande om vårt lands fyrar och fyrväsende. Genom att placera fyrväsendets utveckling i sitt historiska sammanhang belyser boken också historien om hur vårt land öppnade sig mot omvärlden.

Maasola, Juha: Kirves. Maahenki

Juha Maasola kirjoittaa erään arkisen välttämättömyysesineen kautta elävää kulttuurihistoriaa. Kirveeseen kietoutuvien työn kuvausten, siihen liitettyjen tunteiden ja siitä nousevien merkitysten myötä valottuu koko maantieteellisten ja ilmastollisten olosuhteiden sanelema elämäntapamme. Valottamalla tiettyä esinettä, ja sen moninaisia käyttötapoja, Maasola lausuu jotakin hyvin yleistä ihmisistä, ja heidän yrityksestään ja kyvystään selviytyä kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Visuaalisesti hyvin vahvassa kirjassa hänen sanomansa löytää lukijansa.

Parpola, Antti - Åberg,Veijo: Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859-2009. Edita

Antti Parpola ja Veijo Åberg ovat kirjoittaneet yritys- ja laitoshistoriikkien huippuun kuuluvan teoksen. Suomalaisen elämän keskeisiä asioita on metsä, niin elannon kuin virkistyksen näkökulmasta. Kirja kuvaa valtion omistamien metsien hallinnoijan, Metsähallituksen, 150 vuoden historiaa pätevästi, hyvin kuvitettuna ja kauniisti taitettuna. Kirja kertoo ansiokkaasti itse laitoksen ja sen henkilökunnan kehitysvaiheista sekä metsän hyötykäytön ja ympäristövaatimusten jatkuvasta tasapainottamisesta. Sen suurimpiin ansioihin kuuluu kuitenkin laitoksen kehitysvaiheiden peilaaminen ympäröivän yhteiskunnan muutokseen. Tämä tekee kirjasta yhtä paljon suomalaisen metsän kuin metsästä riippuvien suomalaisten historiikin. Metsän kautta kirjoitetaan samalla Suomen modernisoitumisen historiaa.

Tandefelt, Henrika: Borgå 1809. Ceremoni och fest. SLS.

Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia. SKS. Suomennos Jussi T. Lappalainen.
Henrika Tandefelt behandlar en mycket känd historisk händelse, men lyckas sprida ett helt nytt ljus över den. Händelserna kring nationens födelse för två hundra år sedan i Borgå väcks till liv genom att granska dem mycket nära, med deltagarnas och den omgivande publikens ögon. Den levande, och med sinnligt valda detaljer kryddade texten, gör att läsaren nästan känner sig själv flyttad tillbaka i tiden. De noggrant dokumenterade praktiska arrangemangen vid sammanträdena belyser politiken, kulturen och det dagliga livet i dåtidens Borgå. Sällan sammanflätas beskrivningen av en stor historisk vändpunkt på ett så njutbart sätt ihop med omvärldens praktiska verklighet.

Henrika Tandefelt käsittelee hyvin tunnetuttua historiallista tapahtumaa, mutta onnistuu tuomaan uutta valoa siihen. Tapahtumat, kun kansakunta syntyi kaksisataa vuotta sitten Porvoossa, herätetään eloon kuvaamalla niitä hyvin läheltä, osallistujien ja ympäröivän väen silmin. Elävällä ja aistikkaasti valikoiduilla yksityiskohdilla maustetulla tekstillä Tandefelt ikään kuin siirtää lukijaa taaksepäin ajassa. Huolellisesti dokumentoidut käytännön järjestelyt valottavat samalla sen ajan porvoolaista politiikkaa, kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Harvoin on historian suurten saumakohtien kuvaamista onnistuttu yhdistämään näin nautittavalla tavalla silloisen ympäröivän maailman todellisuuteen.

Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950. Atena

Mikko Ylikankaan kirja tarjoaa uuden ja yllättävän tietopaketin vähemmän tarkastellusta historiastamme. Huumeet ovat globaali uhka, joita yleensä tarkastellaan nykyaikaisen yhteiskunnan ja globalisaation seurauksena. Ylikangas tuo kuitenkin useimmille tuntemattoman historiallisen näkökulman Suomen nautintoaine- ja riippuvuushistoriaan. Hän kertoo kertomuksen, joka on ristiriidassa perinteisen kansallisen omakuvamme kanssa. Ylikangas osallistuu puheenvuorollaan myös keskusteluun suomalaisuudesta. Huolellisesti kirjoitettu teos avaa uuden ikkunan suomalaiseen elämäntapaan. Huumeiden käytön historian kautta hän luo myös uuden, kiinnostavan risteyskohdan erilaisille ylä- ja alakulttuureille.


Palkintolautakuntaan kuuluivat pääjohtaja Pekka Puska puheenjohtajana, sekä ekonomisti, journalisti Max Arhippainen ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard.