Tieto-Finlandia

Anna Kortelainen

PÄIVÄ NAISTEN PARATIISISSA

WSOY

Tavaratalot olivat 1800-luvulla ensimmäisiä ja ainoita vain naisille
rakennettuja julkisia tiloja. Ne palvelivat, hemmottelivat ja viettelivät.
Samalla naiset valmentautuivat moderniin elämään. Tavarataloissa nainen
saattoi edetä urallaan huipulle asti. Myyjättäret raivasivat tilaa uudelle
itsenäiselle naistyypille.

Tavaratalo on nykyäänkin naisten maailma. Unelma omasta ajasta, paremmasta minästä, joutilaasta kuljeskelusta elää edelleen. Naisen, rahan ja unelmien yhdistelmää pidettiin 1800-luvulla yhteiskunnallisesti vaarallisena. Naisen kuluttajaroolin ivaaminen on naisvihan tehokkaimpia muotoja, naisen oikeus ja velvollisuus kuluttaa on paratiisin kielletty hedelmä.

Päivä naisten paratiisissa on rakennettu tavarataloksi, osastoilla saa
kierrellä vapaasti seikkailemassa, kaikkea saa koskettaa ja sovittaa ja
lopuksi päätyä kupilliselle kahvia tai lasilliselle viiniä.

Anna Kortelainen (s. 1968) on helsinkiläinen historioitsija ja
tietokirjailija. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joissa aiheena on
päällisin puolin ollut Albert Edelfelt (1854-1905), vaikka Edelfeltiä
enemmän häntä ovat kiinnostaneet tämän elämässä vaikuttaneet naiset: äiti, siskot, ystävättäret, rakastajattaret ja vaimo. Vuonna 2002 Kortelainen
julkaisi kommentoidun kokoelman pojan kirjeitä äidille (Niin kutsuttu
sydämeni. Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1873-1901. Kirjeiden suom.
Sirpa Kähkönen. Otava 2002)

Vuoden kuluttua Kortelainen väitteli filosofian tohtoriksi Edelfeltistä ja
eksoottisesta rihkamasta (Albert Edelfeltin fantasmagoria: nainen,
"Japani", tavaratalo, SKS 2002). Teos sai Vuoden tiedekirja -palkinnon.
Samana vuonna hän julkaisi mikrohistoriallisen löytöretkikirjan Virginie!
Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina (Tammi 2002, Loisto 2004).

Seuraavana vuonna ilmestyi teos Levoton nainen ? hysterian
kulttuurihistoriaa (Tammi 2003, Loisto 2005), joka oli ehdolla
Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi. Siinä kerrotaan monta tositarinaa
1800-luvun hysteriatapauksista, joukossa Ellan Edelfeltin tie
hysteerikoksi. Kirjassa etsitään hysteriaoppien jälkiä kuvataiteesta,
kirjallisuudesta, näyttämöltä sekä käsityksistä tilaa vaativan naisen ja
hänen näkyvyytensä "sairaalloisuudesta".

Anna Kortelainen on julkaissut myös monia pienempiä tutkielmia ja
artikkeleita ranskalaisesta salonkitaiteesta ja sen prostituutioaiheista,
suomalaisesta 1800-luvun lopun kuvataiteesta ja sen tavoista kuvata
sukupuolta, japanilaisesta taiteesta ja sen vaikutuksesta länsimaissa sekä
Japani- ja geisha-fantasioista.

Kirjailijan yhteystiedot: anna.kortelainen@netsonic.fi